Historiakatsaus

Liiton perustaminen

Venäjällä tapahtui vallankumous vuonna 1917. Tullivirkamiesliitto perustettiin toukokuussa 1917 ja joulukuussa Suomi sai itsenäisyyden.

Tullivirkamiesliiton perustamiskokous pidettiin 27.5.1917. Yhdistyksen perustamista oli pohdittu jo 1890 luvulta lähtien. Ensimmäinen kokous pidettiin Helsingissä maaliskuussa 1907. Kokoukseen saapui 70 tullivirkamiestä. Seuraavana vuonna 1908 pidettiin uusi kokous, jossa hyväksyttiin yhdistykselle säännöt, mutta virallinen toiminta aloitettiin sääntöjen vahvistamisen jälkeen vasta vuonna 1917.

Ensimmäisissä säännöissä ei uskallettu mainita edunvalvontaa, kuten esim. virkasuhteen ehtojen parantamista. Säännöissä oli 15 pykälää. 1 pykälä määritteli yhdistyksen tarkoitukset. Niitä olivat mm. virkamiesten keskinäinen yhteydenpito sekä harrastusten edistäminen. Harrastusten edistäminen olikin tärkeä osa toimintaa ja sitä halusi edistää myös Tullilaitoksen pääjohtajaksi 1918 valittu Wille Poppius. Hän teki aloitteen opintomatkarahaston perustamiseksi ja lahjoitti alkupääomaksi 1000 markan summan. Vuonna 1935 liiton vuosikokous nimitti Wille Poppiuksen liiton kunniajäseneksi.

Organisaation kehittyminen

Liitto oli aluksi koko maan kattava yhdistys. Kuitenkin jo alkuaikoina esiintyi tarvetta paikalliseen yhteistoimintaan. Ensimmäisiä paikallisia aktiivitoimijoita olivat Viipurin tullikamarin virkamiehet. He perustivat ns. Itäisen osaston 23.9.1917, joka toimi vilkkaasti aina sodan alkamiseen asti 1939. Maaliskuussa 1951 liiton sääntöjä muutettiin siten, että liitolle voitiin perustaa piiriosastoja. Niitä oli alussa 5. Tullilaitos kasvoi. Sääntömuutoksella vuonna 1960 maa jaettiin 8 piiriosastoon. Piiriosastoja ei rekisteröity eikä niillä ollut virallista tai juridista asemaa.

Vuonna 1966 muutettiin liiton sääntöjä siten, että liiton nykyinen rakenne mahdollistui. (Tullivirkamiesliitto ja sen alaisena toimivat rekisteröidyt yhdistykset.) Yhdistysten lukumäärä on vaihdellut vuosien varrella. Nykyisin alayhdistyksiä on 10.

Keskusjärjestö muuttuu

Ensimmäiseksi keskusjärjestöksi valittiin vuonna 1917 valtion sektoria edustava Virkamiesliitto. Virkamiesliitto liittyi vuonna 1944 Henkisen Työn Yhtymä HTY:hyn, joka muutti nimensä Henkisen Työn Keskusliitoksi ja vuonna 1956 TVK:ksi. TVK ajautui 1990-luvun laman aikana suuriin taloudellisiin vaikeuksiin. Jäsenliitot eivät halunneet pelastaa sitä vaan se ajautui konkurssiin ja hajosi vuonna 1992.

TVK:n hajottua suurin osa sen jäsenliitoista liittyi STTK:hon, niin myös Tullivirkamiesliitto. Julkisen puolen järjestönä sen keskusliitoksi tuli STTK:ssa STTK J, joka muutti nimensä myöhemmin Pardiaksi.

Tullivirkamiesliitto perusti Verovirkailijain liiton ja Ulkoasianhallinnon virkailijayhdistyksen kanssa yhteisen kattojärjestön Ammattiliitto AVA:n helmikuussa 2017. Samana vuonna Tullivirkamiesliitto erosi STTK:hon kuuluvasta Pardiasta ja liittyi Ammattiliitto AVA:n kautta Akavaan ja neuvottelujärjestö Jukoon, joka on valtion neuvottelupöydässä suurin valtion henkilöstöä edustava neuvottelujärjestö.

Sopimustoiminnan ja palkkauksen kehittyminen sekä lomautusuhka

Tullivirkamiesten kuten kaikkien muidenkin palkat määräytyivät 1920 ja 1930 luvuilla valtion säätämien lakien ja asetusten mukaan. Vuonna 1923 oli säädetty laki valtion viroista ja palkoista. Niistä ei voinut neuvotella. Neuvotteluyrityksiä tehtiin, mutta huonoin tuloksin. Ajat olivat varsin levottomat ja lisäksi 1930 luvun alussa maailman sekä Suomen taloutta koetteli ankara lama. Vuonna 1934 virkamiesten palkkoja jopa alennettiin 10 %. Tosin palkkojen alennus koski vain perheettömiä virkamiehiä.

Tammikuun kihlaus eli Työnantajien keskusliiton ja SAK:n välillä solmittiin vuonna 1940 sopimus, jolla työntekijät ja heidän liittonsa saivat neuvotteluoikeuden. Valtion sektori seurasi perässä ja valtion viran- ja toimenhaltijoiden neuvotteluoikeudesta säädettiin laki vuonna 1943. Sopimuksen seurauksena neuvottelutoiminta vilkastui ja pitkään vallinneita epäkohtia voitiin korjata. Epäkohtien korjaaminen ei kuitenkaan ollut helppoa ja niinpä tilanne kiristyi vuonna 1947, jolloin koettiin ensimmäinen tullivirkamiesten lakko. Lakko kesti vain 61 tuntia, mutta sen seurauksena palkkaluokkiin tuli pieniä korotuksia.

Suomen ulkomaankauppa kasvoi voimakkaasti 1960-luvulla. Suomi liittyi EFTA:an. Tullin tehtävät lisääntyivät ja henkilökuntaa tarvittiin lisää. Paineet palkkojen ja työehtojen parantamiseksi kasvoivat. Vuonna 1964 säädettiin menettelytapalaki, jonka johdosta virkamiesten palkoista ja työehdoista päästiin virallisesti neuvottelemaan.

Tullin pääjohtajaksi valittiin 1968 Jorma Uitto. Tullauksessa siirryttiin ilmoitusmenettelyyn, jonka johdosta jälkikäteistä tarkastusta kehitettiin. Uudet menettelyt edellyttivät siirtymistä tietokoneaikaan. Tullauksessa otettiin käyttöön laskutuskoneet. Tarkastajien, kirjureiden ja laskuttajien tehtävät muuttuivat. Tehtävien muuttuminen johti vaatimuksiin paremmista palkoista. Laskutuskoneenhoitajien palkkojen tarkastamiseksi jouduttiin antamaan työtaistelu-uhkaus. Työnantaja perääntyi ja laskutuskoneenhoitajat saivat usean palkkaluokan palkankorotuksen. Myös tarkastajien ja kirjureiden palkkoja korotettiin.

Suomen taloudella meni hyvin 1980-luvulla. Yrityksillä meni hyvin ja niillä oli varaa maksaa parempia palkkoja. Hinnat nousivat ja inflaatio oli parhaimmillaan lähes 10 %. Virkamiesten palkat eivät kuitenkaan pysyneet kehityksen mukana vaan palkkojen jälkeenjääneisyys oli tosiasia. Neuvottelut menivät vuonna 1986 niin tiukoille, että virkamiehet menivät lakkoon. Lakko oli pitkä ja kesti 7 viikkoa. Lakon slogan oli ”Hanska pitää!”. ”Hanska” piti ja lakko oli menestyksellinen. Virkamiesten palkkoihin saatiin korotuksia.

Vaikka virkamiesten palkkoja nostettiin vuoden 1986 työtaistelun seurauksena, niin vanhaan palkkaluokkajärjestelmään oltiin tyytymättömiä sekä työnantaja- että työntekijäpuolella. Palkkaluokkien jakamista milloin millekin ryhmälle pidettiin palkkaluokkakarusellina. Tullissa alettiin 1990-luvun alussa keskustella ja tutkia työn vaativuusluokituksen ottamista palkkauksen perusteeksi. Neuvottelut Tullihallituksen ja henkilöstöjärjestöjen välillä uudesta palkkausjärjestelmästä ja vaativuustasokartasta olivat vaiherikkaat. Sopimukseen kuitenkin päästiin uudesta palkkausjärjestelmästä (UPJ) 28.4.1999. Tehdyn sopimuksen mukaisesti kaikilla tullin työntekijöillä palkat nousivat merkittävästi.

Vuosina 2006 ja 2016 palkkausjärjestelmää kehitettiin tekemällä useita uudistuksia soveltamisohjeeseen. Palkkatiimin ja palkkatyöryhmän tehtäviä tarkennettiin. Sovittiin myös ns. jatkuvan neuvottelun periaate.
Tullivirkamiesliitto täytti 100 vuotta vuonna 2017. Samana vuonna koko Tullin henkilöstölle oli annettu työnantajan toimesta lomautusvaroitus. Työntekijöiden lomautus olisi astunut voimaan vuoden 2018 alusta. Tullivirkamiesliiton 100 vuotisjuhlatilaisuuteen 16.5.2017 oli kutsuttu valtiovarainministeri Petteri Orpo, jolle asia tilaisuudessa kerrottiin. Valtiovarainministeri totesi, että lomautuksia ei tule ja eikä myös tullut.

Tullivirkamiesliiton historiavideo osa 1

Katso Tullivirkamiesliiton historiavideo osa 1

Kansainvälinen toiminta

Kansainvälinen yhteistyö on tärkeää. Tietojen saaminen siitä, että miten muualla pohjoismaissa tulliasiat hoidetaan, minkälaisia työehtoja sovelletaan ja miten muualla on ongelmia ratkaistu. Suhteet Ruotsin veljesjärjestöön olivat läheiset jo Tullivirkamiesliiton perustamisesta lähtien. Yhteispohjoismainen tullijärjestöjen liitto (NTF) perustettiin 1947. Nimi muuttui vuonna 1972 pohjoismaisten tullijärjestöjen yhteistyöelimeksi (NTO). Eurooppalaisella tasolla Tullivirkamiesliitto kuului 1990 -luvulta saakka UFE:en, Euroopan tulli- ja verovirkamiesten liittoon. UFE:n jäsenyydestä luovuttiin 2013.

Liitto liittyi CESI:in vuonna 2010. CESI käy vuoropuhelua Euroopan komission kanssa sekä tekee vaikuttamistyötä komission suuntaan. Tullivirkamiesliitto on ainoana ammattijärjestönä Suomesta CESI:n jäsen ja liitolla on hallituspaikka CESI:n hallituksessa. CESI:llä on yli 5 miljoonaa jäsentä.

CESI = Confédération Européenne des Syndicats Indépendants (European Confederation of Independent Trade Unions)
NTO = Pohjoismaisten tullijärjestöjen yhteistyöelin

Jäsenetuja yhteistyökumppaneilta