Avalaiset koulutusseminaarissa

Ammattiliitto AVAn jäsenliittojen hallitusten ja toimihenkilöiden yhteinen koulutusseminaari pidettiin 31.10.2024 Helsingissä Katajanokalla Solo Sokos Hotel Pier 4:ssä. AVAn jäsenliittoja ovat Tullivirkamiesliitto, Verovirkailijain liitto sekä Ulkoasiainhallinnon Virkamiehet.

JUKOn ajankohtaiset asiat

Neuvottelupäällikkö Minna Salminen kertoi JUKOn valtion ja työmarkkinoiden  ajankohtaiset asiat. Hän nosti esille työmarkkinauudistukset, valtion säästöt, yt-menettelyt sekä VES-neuvottelukierrokseen valmistautumisen.

Maan hallitus ajaa eteenpäin vientimallia, jota JUKO vastustaa. Mallissa vientialat määrittäisivät palkankorotusvaran kaikille. Se olisi yleinen linja, josta sovittelija tai sovittelulautakunta ei saa poiketa. Salminen totesi, ettei valtiolla ole aikaisemminkaan ylitetty vientisektorin määrittelemiä palkankorotuksia.

Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuuden työstäminen ei ole vielä alkanut. Salmisen mukaan sitä vastustavat sekä JUKO että työnantajat ja on vielä mahdollista, että se poistetaan hallitusohjelmasta. Mutta vaikka se tulisikin voimaan, siitä voidaan VES-sopimuksella poiketa.

Valtion nyt voimassa oleva VES-sopimus päättyy 28.2.2025. Seuraavaan VES-neuvottelukierrokseen JUKO valmistautuu normaalisti, mitään paniikkia ei ole ja valtion osalta neuvottelut aloitetaan 15.1.2025. Salmisen mukaan taloustilanteesta, säästöistä ja mittavista virastouudistuksista huolimatta valtion virkamiehet ansaitsevat palkankorotuksen ja parannuksia tiettyihin sopimusteksteihin.

Kaikilla JUKOn sektoreilla (valtio, kirkko, kunta ja yliopisto) painopiste on luottamushenkilöiden asemassa ja uusien rekrytoinnissa. Salminen kehotti luottamusmiehiä, työsuojelutoimijoita ja yt-toimijoita pitämään huolta omasta jaksamisestaan. Luottamusmiehet puolustavat täysin sydämin henkilöstöä, mutta työnantajat kuitenkin tekevät päätökset. Työnantajan päätöksiä odotellessa voidaan tukea toinen toisiamme. Osaavaa henkilöstöä tarvitaan edelleen ja sen täytyy riittää, mihin on mahdollisuus!

Ajankohtaista Akavasta

Työmarkkinajohtaja Ville Kopra kertoi ajankohtaisista asioista Akavan näkökulmasta. Syksyn työmarkkinakysymyksiä ovat määräaikaisten työsuhteiden sääntely, irtisanomissuoja, vientimallilaki, Yt-laki ja henkilöstön hallintoedustus. Lisäksi Kopra nosti esille ikääntyneiden työllisyyden tukemisen, työhyvinvoinnin ja psykososiaalisen kuormituksen sekä kevään 2025 ”kasvuriihen”. Akava yrittää aina aktiivisesti vaikuttaa asioihin, vaikka ne olisivat perussisällöltään vaikeita ja vastenmielisiäkin, nurkkaan ei jäädä seisomaan!

Valtiolla on paljon määräaikaisia työntekijöitä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta muutetaan siten, että jatkossa määräaikainen työsopimus olisi mahdollista tehdä myös ilman erityistä perustetta vuodeksi. Samalla varmistetaan, ettei muutos lisää työsopimusten perusteetonta ketjuttamista. Akava esittää, että työntekijällä pitää olla oikeus irtisanoutua yli 6 kk kestävästä määräaikaisesta työsopimuksesta irtisanomisaikaa noudattaen ja  oikeus irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa ilman perusteltua syytä tehdystä määräaikaisesta työsopimuksesta. Lisäksi Akava esittää, että lakiin kirjataan, että raskaus ei saa vaikuttaa työsuhteen jatkumiseen tai vakinaistamiseen ja että EU-säännösten mukaisesti tulee olla mahdollista rajoittaa peräkkäisten määräaikaisuuksien lukumäärää.

Hallitusohjelman mukaan henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä muutetaan niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa asiallinen syy. Akava epäilee, täyttääkö muutokset kansainväliset sopimukset.

Vientimallilaki odottaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa. Akavan mukaan laki on tarpeeton, koska valtakunnansovittelija huomioi jo nyt syntyneet TES-ratkaisut (= ”yleinen linja”) harkintansa mukaan. Sovittelulautakunta tarjoaa joustoa ja ulkopuolista asiantuntemusta poikkeuksellisen vaikeissa työmarkkinariidoissa ja se optio olisi Akavan mukaan järkevää säilyttää. Vientimallilaki tekee entistä vaikeammaksi korkeampien palkankorotustasojen neuvottelun pienipalkkaisimmille, tyypillisesti naisvaltaisille aloille.

Yhteistoimintalakia sovelletaan nykyisin yrityksiin, yhteisöihin ja sivuliikkeisiin, joissa  työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Lakia ollaan muuttamassa koskemaan vähintään 50 työntekijää työllistäviin. Muutosneuvotteluita tulee nykyisin käydä vähintään kuusi viikkoa tai 14 päivää, riippuen neuvotteluiden kohteesta. Nyt muutosneuvotteluiden neuvotteluaikoja ollaan lyhentämässä puolella, jolloin vähimmäiskesto olisi joko kolme viikkoa tai seitsemän päivää, riippuen neuvotteluissa käsiteltävistä asioista ja henkilöstömäärästä.

Nykyinen hallintoedustusjärjestelmä koskee vain yrityksiä, joissa on vähintään 150 työntekijää. Akava ehdottaa, että soveltamisraja lasketaan 50 työntekijään. Rajat muissa pohjoismaissa ovat tätä alemmat esim. Ruotsissa 25. Akavan mukaan Suomen tulisi seurata esimerkkiä ja laajentaa hallintoedustusta pienempiin yrityksiin sekä myös kolmannen sektorin toimijoihin, kuten yhdistyksiin ja säätiöihin.

Kopran mukaan ikääntyneiden työllisyyden tukeminen on iso asia ja tulee säilymään  pitkään Akavan agendalla. Mikäli Suomi ei onnistu maahanmuutossa tai syntyvyyden lisäämisessä, niin +65-vuotiaat pitää pysyttää töissä. Tähän voidaan pyrkiä mm. lisäämällä työaikajoustoja ja joustavampia työnteon tapoja, parantamalla yhdenvertaisuuslain muutoksilla työnhaun syrjimättömyyttä ikäsyrjinnän vähentämiseksi, muokkaamalla  tarvittaessa työtä työkykyä vastaavaksi, tekemällä aikuiskoulutustukea korvaava malli sekä  lisäämällä työllistymisvapaapäivien määrää.

Akavalle on erityisen tärkeä asia sairauspoissaoloja ehkäiseminen vähentämällä työn kuormitusta ja huolehtimalla jaksamisesta.  Pelkästään mielenterveysongelmien vuoksi menetetään miljoonia työpäiviä vuosittain. Korkeakoulutetuista peräti 38 % kokee jonkin asteista työuupumusta. Haitallinen työkuormitus johtuu ensisijaisesti liiallisesta työmäärästä, kiireestä, häiritsevistä keskeytyksistä ja monen asian yhtäaikaisesta tekemisestä. Työuupumus on erilainen riski kuin perinteiset työturvallisuusriskit, siitä on hankala keskustella ja se on hankala paikantaa. Akavan mukaan tarvitaan erillinen ”psykoasetus”, koska nykyisin ei ole työkaluja, millä ongelmaan pääsisi käsiksi. Fokus on ennalta ehkäisevässä toiminnassa ja yleisissä työsuojelutoimenpiteissä.

Kevään 2025 kasvuriihestä Kopra totesi, että julkisen talouden tilanne on edelleen huono ja kasvunäkymä vaimea. Orpon hallitus on keskittynyt julkisen talouden säästötoimiin ja rakenneuudistuksiin. Akava tekee myös kehysriiheen omat evästyksensä ja korostaa erityisesti koulutusta ja osaamista.

Palkkausjärjestelmän kehittäminen on tärkeää

Gunilla Rantanen JopiArvio Oy:stä selvitti, miksi palkkausjärjestelmää tulee kehittää. Hän totesi, että palkkausjärjestelmän kehittäminen on strateginen investointi, joka voi merkittävästi parantaa organisaation toimintakykyä ja työntekijöiden tyytyväisyyttä. Se mahdollistaa myös joustavamman reagoinnin tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Palkkausjärjestelmän tulee olla selkeä, oikeudenmukainen,  tasapuolinen ja sen tulee motivoida ja sitouttaa työntekijöitä. Samasta työstä tulee saada sama palkka ja paremmasta työsuorituksesta tulee saada parempi palkka ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan tms. katsomatta.

Tullivirkamiesliiton Jari Nieminen totesi, että Tullissa käytössä oleva Palkkavaaka-järjestelmä ei huomioi millään tavalla lisääntyvää työmäärää, mikäli työt ovat saman palkkatason tai alemman tason tehtäviä. Vaikka työmäärä kasvaa miten paljon tahansa, palkka ei nouse.

Vaikuttava viestintä, ohjeita viestijöille

Sisältöjohtaja Riitta Pollari ja asiakkuusjohtaja Kristina Herbert ERA:sta antoivat vinkkejä vaikuttavaan viestintään ja teettivät ryhmätöitä.

Ohjeita viestijöille:

• Mieti aina ensin, mitä olet viestimässä ja kenelle tiedot on tarkoitettu.
• Ole ihminen! Ihminen vaikuttaa, ei liitto, kaikki ajattelu lähtee meistä.
• Loppujen lopuksi kaikki miettivät ”mitä minä tästä saan”. Tunnista vastaanottajan mielentila ja mieti vasta sitten, miten viestit.
• Täytyy rakentaa uusia polkuja asioihin sitoutumiselle. Yhteisöllisyyden rapautuminen on megatrendi, joka näkyy kaikessa.
• Pitää rakentaa polut, jolla erilaiset ihmiset tulevat mukaan toimintaan. Ihmisiä pitää johdattaa ja taluttaa, mukaan toimintaan ei noin vain hypätä.
• Mieti, mitkä ovat toiminnan merkitykset ja vaikutukset, miten tuot ne esiin, mitä kieltä ja esimerkkejä käytät, kenelle kerrot.
• Passiivi ei aktivoi. Tehdäänkö vai teemmekö me? Passiivi on piiloutumista, uskaltamattomuutta ja vastuunottamisen pakoilua. Kaikella on aina tekijänsä.
• Tunnista oman maailmankuvasi mahdollisuudet ja rajat. Ole aito ja pidä kiinni arvoista.
• Tieto ja tunne eivät ole vastakohtia. Kyse on joka paikassa tunteesta!
• Kysyminen on tärkeää! On tärkeää herättää myös kysymyksiä.
• Luo uudenlaista ajattelua. Uudista näkökulmaa. Älä käytä tavanomaista kertomista.
• Kerro asioiden merkitys ja vaikutus. Numerot ovat yleensä sumutusta!
• Uskalla rajata ja muista mittakaava. Mieti, mitä haluat vastaanottajan saada ajattelemaan tällä kirjoituksella.
• Tulevaisuus on tärkein. Menneisyys ei kuitenkaan ole pelkkä painolasti, vaan se, mikä on ennen tehty, ohjaa myös tulevaa, mutta menneisyyteen ei saa jäädä, pitää nähdä sen merkitys nykypäivässä. Pitää olla visioita! Tulevaisuuteen uskotaan!

Päivän päätteeksi

Koulutusseminaarin päätteeksi kuultiin jäsenliittojen ajankohtaiset asiat. Jari Nieminen nosti esille mm. itärajan tilanteen, valtion tuottavuusohjelman vaikutukset, palkkausjärjestelmän, liiton tekemän monipaikkatyökyselyn, liiton toiminnan NTO:ssa (NTO = Pohjoismaisten tullijärjestöjen yhteistyöelin) ja uuden pääjohtajan Sami Rakshitin aloittaman Tullin strategiatyön. Nieminen piti erityisen hyvänä asiana sitä, että Tullia aletaan vihdoin ja viimein Tullissa ja ministeritasollakin pitää sisäisen turvallisuuden viranomaisena.

Heräsikö kysymyksiä?

Jos koulutusseminaarista heräsi kysymyksiä, ota meihin yhteyttä! Jari Niemisen lisäksi seminaariin osallistuivat Sanna Ahtiainen, Kirsi Heikkinen, Outi Hyytinen, Liisa Kangassalo, Rainer Lindholm, Katja Mikkola, Petri Oikarinen, Henri Puranen ja Niina Taimela.

Solo Sokos Hotel Pier 4:n sisääntuloaula